Sulitjelman vanhan rikastamon ja sulattoalueen rinteessä sijaitseva tunnetuin kaivos ja sen pääsisäänkäynti on nimeltään Giken (ja sen alaosassa sijaitseva pääajotunneli Grunnstollen).
Alue sijaitsee Fagerlissa Langvatnet-järven rannalla. Painovoimaa hyödyntävä rikastamo ja sulatto rakennettiin aikoinaan Fagerlin rinteeseen juuri siksi, että malmi voitiin tuoda ylempänä rinteessä (noin 300 metriä järvenpinnan yläpuolella) sijaitsevasta Gikenin kaivoksesta suoraan alas käsiteltäväksi.
Myöhemmin kaivoksen alatasolle (53 metriä järvenpinnan yläpuolelle) puhkaistiin uusi pääkuljetustunneli Grunnstollen, jonka kautta muidenkin lähialueen kaivosten (kuten Charlotta ja Mons Petter) malmit kuljetettiin ulos suoraan rinteessä sijaitseville laitoksille.
Olavs stoll on Gikenin kaivoksen vanhin ja alkuperäinen sisäänkäynti. Se puhkaistiin Fagerlin rinteeseen noin 300 metriä järvenpinnan yläpuolelle vuosien 1893–1894 vaihteessa.
Se oli Sulitjelman historian kannalta merkittävä, sillä siellä otettiin ensimmäistä kertaa käyttöön paineilmakäyttöiset porakoneet. Koska paineilmakompressoria ja sähkövaloja pyöritettiin Giken-joen vesivoimalla, Gikenin työläisparakit olivat Sulitjelman (ja koko Norjan) ensimmäisten joukossa saamassa sähkövalot.
Lähde:Gemini
Giken 6/2023
Vanha kaivoskonttori
Heitteille jätettyjä varastorakennuksia, joista osa oli romahtaneita.
Öljyiset koneet ja tynnyrit perintönä.
Asuuko täällä se Kaivosteollisuuden lanseeraama ”kaivosmörkö”? Melkoisen jäätävän tuntuinen hönkäys möröltä ainakin irtosi.
Sulitjelma‑linja oli rautatie, joka yhdisti Finneidin ja Sulitjelman kaivoskylän. Se rakennettiin vuonna 1891 palvelemaan kaivostoimintaa, ja siitä tuli Pohjois‑Norjan ensimmäinen rautatie. Alkuvuosina malmi kuljetettiin osan matkasta proomuilla, mutta talvinen jäätyminen pakotti etsimään pysyvämpiä ratkaisuja.
Rataa jatkettiin vaiheittain kohti kaivosalueita, ja laajennusten myötä se ulottui lopulta Fagerlin rinteeseen. Uudistettu linja avattiin virallisesti vuonna 1915. Myöhemmin vanhimpia osuuksia poistettiin, ja 1950‑luvulla rata rakennettiin uudelleen siten, että se yhdistyi suoraan Nordlandin päärataan. Tätä varten puhkaistiin useita pitkiä tunneleita, jotta talvinen proomuliikenne voitiin korvata ympärivuotisella junayhteydellä.
Liikenne Finneidiin asti alkoi 1956, ja viimeinen tunnelilaajennus valmistui 1962. Radan kokonaispituus oli tällöin 35,8 kilometriä. Lopulta linja suljettiin vuonna 1972, ja sen tilalle rakennettiin uusi maantie, joka valmistui 1975.
lähde: https://www.sulisavisa.no/historielag/Bibliotk/koppersmelt.htm
Kaivoksien malmien kippauspaikka rinteeseen Sulffidipitoista maa-aineista löytyy vielä.
Kokoelma vanhoja malmijunia.
Ei kulje enää nämä malmijunat.
Ohjaamo.
Hyvin ROCKkaa?
Vanha alkuperäinen tunnelin suuaukko Olavs stoll.
Tunnelin alkupää.
Kaivostunneli vuotaa raskasmetallisakkaa ulos.
Tunnelin vanhat raiteet.
Raskasmetallisakkaa.
…joka purkaa suoraan viereisen tunturipuron vesiputouksen alle.
Alemmassa tunnelissa ongelma on näppärästi ratkaistu suoraan erillisellä ”purkuputkella”. Ei niin häijynnäköinen valuma, mutta lopputulos täysin sama!
Ja jätevirran loppuhäntä sitten Langvatnet-järveen.
Jälkisanat
Gikenin kaivostunnelit muodostavat kaivosteollisen draaman näyttämön, jossa romahtaneet varastot, öljyiset koneet ja se legendaarinen ”kaivosmörkö” esiintyvät kuin omassa rinteeseen sijoitetussa kabareessaan.
Olavs stoll, kaivoksen alkuperäinen sisäänkäynti, seisoo rinteessä kuin teollinen pyhiinvaelluskohde. Siellä otettiin aikoinaan käyttöön paineilmaporat ja sähkövalot, mutta nykyään sisään astuessa käyttöön otetaan lähinnä kumisaappaat, varovaisuus ja pieni määrä itsesuojeluvaistoa. Tunnelin vanhat raiteet ovat yhä paikallaan, samoin raskasmetallisakka, joka on löytänyt oman luontaisen kulkureittinsä: se valuu kaivoksen sisuksista tunturipuron vesiputouksen alle ja jatkaa matkaansa kohti Langvatnetia.
Näin vanhat kaivokset hoidetaan Norjassa…ja jätevirrat laimennetaan vesistöihin.
Norjan Sulitjelmassa rautateiden jätevirrroissa matkusti kaivostutkijat
Jari ja Jarkko
Vastaa